Koti Motivaatio Profiilit suuruudessa - eleanor roosevelt

Profiilit suuruudessa - eleanor roosevelt

Anonim

”Tee se, mitä tunnet sydämessäsi olevan oikein - sillä sinut kritisoidaan joka tapauksessa.” Eleanor Roosevelt puhui nämä sanat kokemuksesta. Hänen virkakautensa aikana häntä kritisoitiin usein edistyksellisistä ja demokraattisista mielipiteistään. Kun hänen aviomiehensä presidentti Franklin Delano Roosevelt oli käynnistämässä New Deal -politiikkaa, joka mahdollistaisi kansakunnan toipumisen suuresta masennuksesta, Eleanor oli rinteessä rotujen suhteissa, naisten oikeuksissa ja kansainvälisessä diplomatiassa. Hänen viisaudensa ja päättäväisyytensä ovat edelleen inspiraatiota kaiken ikäisille amerikkalaisille.

"Minusta tuntuu, että minulla on runsaasti setä Theodorea, koska en voinut missään iässä olla tyytyväinen ottamaan tilani tulisijalla ja katsomaan vain".

Eleanor Roosevelt syntyi vuonna 1884 New Yorkissa varakkaalle perheelle, jolla on vakaa asema New Yorkin korkeassa yhteiskunnassa. Mutta hänen lapsuutensa oli kaikkea muuta kuin idyllistä. Äitinsä kuoltua kurkkumätästä vuonna 1892 ja isänsä kuolleen alkoholismista johtuvista komplikaatioista vuonna 1894, nuori Eleanor ja hänen elossa olevat sisaruksensa lähetettiin äitinsä isoäitinsä luo. Hän opiskeli englanninkielisessä viimeistelykoulussa progressiivisen feministikasvattajan toimesta, joka lisäsi Eleanorin itseluottamusta ja sosiaalista armona.

17-vuotiaana, kun setänsä Theodore Roosevelt toimi Yhdysvaltojen presidenttinä, Eleanor tapasi kaukaisen serkkunsa Franklinin. He menivät naimisiin vuonna 1905, ja heillä oli myöhemmin kuusi lasta. Franklin Roosevelt antoi ensin kuuluisat takkapuhelunsa ollessaan New Yorkin kuvernööri vuonna 1929. Hän käytti niitä myöhemmin suureen menestykseen tapana tavoittaa laaja radioyleisö puheenjohtajakautensa aikana. Vaikka Eleanor oli usein samaa mieltä aviomiehensä politiikasta, hän ei ollut passiivinen sivustakatsoja, kuten tätinsä oli ollut Theodore Rooseveltin aikana Valkoisessa talossa. Sen sijaan hän antoi itselleen nimen itsensä julkiseksi uudistajaksi.

"Saat enemmän iloa muille antamisesta, ja sinun tulisi laittaa paljon ajatuksia onnellisuuteen, jonka pystyt tarjoamaan."

Kun Eleanorin aviomies tuli poliittiselle areenalle, hän oli suuri liittolainen hänen pyrkimyksissään aloittaa uudistus ja samalla voittaa sekä julkisen että poliittisen hyväksynnän. Vuonna 1921 Franklin kärsi halvaantuneesta sairaudesta, ja hän sitoutui hänen hoitoonsa. Hän aloitti myös hänen seisontapaikkansa julkisissa esiintymisissä auttaen ylläpitämään asemaansa demokraattisessa puolueessa.

1920-luvulla Eleanor aloitti yhteistyön Naisten ammattiyhdistysliiton kanssa kerätäkseen varoja tavoitteidensa tukemiseen, joka sisälsi 48 tunnin työviikon, minimipalkan ja lapsityövoiman poistamisen. Hänen näkyvä asema demokraattisten naisten kanssa auttoi miehensä saamaan heidän tukensa ja voittamaan kuvernöörin kilpailun New Yorkissa. Samaan aikaan Eleanor opetti kirjallisuutta ja amerikkalaista historiaa Todhunter-tyttökoulussa New Yorkissa.

”Ihmisen filosofiaa ei ilmaista parhaiten sanoissa; se ilmaistaan ​​tekemissään valinnoissa. Pitkällä tähtäimellä muovaamme elämäämme ja itseämme. ”

Koko 1920-luvun ajan hän harjoitti aktiivista puhetta, joka oli tuolloin epätavallinen rooli naiselle ja ennennäkemätön ensimmäiselle naiselle. Hän puhui ammattiliittojen, rodun tasa-arvon ja naisten oikeuksien puolesta. Hänen yritys- ja yhteiskuntauudistustoimintansa Rooseveltsin muuton jälkeen Valkoiseen taloon. Eleanor oli ensimmäinen nainen, joka piti viikoittaisia ​​tiedotustilaisuuksia naistentoimittajille, ja hän kirjoitti syndikoidun sarakkeen nimeltä My Day.

"Kukaan ei voi tehdä sinusta tuntea huonompaa tasoa ilman suostumustasi."

Eleanor Rooseveltin FBI-tiedosto oli yksi J. Edgar Hooverin kokoelman suurimmista. Hän epäili hänen kuulumistaan ​​liberaaliryhmiin, kuten Amerikan nuorisokongressiin, hänen puolueettomaan vastustuskykyyn segregaation ja lynchingin suhteen sekä uskottomuuden tukemiseen sananvapauden suhteen. Hänen asiakirja-aineistossaan oli tietoja hänen toiminnastaan ​​ja kirjeenvaihdosta, syytöksistä hänelle kommunistina ja jopa uhista hänen elämälleen.

Eleanor tuomitsi Hooverin menetelmät ja kirjoitti vihaisia ​​kirjeitä protestoidessaan FBI: n tutkimuksista hänen ystäviensä ja liikekumppaneidensa kanssa. Hänen väitteensä eivät estäneet asiakirja-aineiston kasvua; hänen kuolemaansa mennessä sillä oli yli 3000 sivua.

"Yksi parhaimmista tavoista ihmisten orjuuttamiseen on pitää heidät pois koulutuksesta."

Eleanor oli rodun tasa-arvon suhteen paljon puhemiehempi kuin miehensä. Hän tuki voimakkaasti afrikkalais-amerikkalaisten koulutuksen parantamista. Hänen toimintaansa kansalaisoikeusliikkeessä sisälsi puhuminen sitoutumisesta afrikkalais-amerikkalaisiin instituutioihin ja Tuskegee-lentomiesten julkinen tuki toisen maailmansodan aikana. Hän aiheutti järkkymisen konservatiivisten ryhmien keskuudessa, kun hän nimitti afroamerikkalaisen naisen negroasiain osaston päälliköksi.

Myöhemmin Eleanor oli ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa nainen, joka sai kunniajäsenyyden afrikkalais-amerikkalaisten naisten arvostetussa naispuolueessa, Alpha Kappa Alpha.

"Kun lopetat maksun tekemisen, alat kuolla."

Eleanor jatkoi ponnistelujaan sosiaalisissa uudistuksissa aviomiehensä kuoleman jälkeen vuonna 1945. Seuraavana vuonna presidentti Truman nimitti hänet edustajaksi Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokoukseen. Hän toimi YK: n ihmisoikeuskomission puheenjohtajana, joka laati ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen. Roosevelt erosi YK: n kannastaan ​​vuonna 1953.

Mutta hän jatkoi aktiivista politiikkaansa hyvin 70-luvulle asti. Hän tuki voimakkaasti Kennedy-Johnson-lipua vuonna 1960 ja toimi myöhemmin presidentin naisten asemakomitean puheenjohtajana. Presidentti Kennedy nimitti hänet myös rauhanturvajoukon kansalliseen neuvoa-antavaan komiteaan.

Eleanor sai elinaikanaan 35 kunnia-astetta ja YK: n ihmisoikeuspalkinnon. Kun hän kuoli vuonna 1962, hänen muistojuhlaansa osallistui presidentti Kennedy ja entiset presidentit Truman ja Eisenhower. Tästä naisesta, joka oli elänyt erioikeuden ja sydämen särkyvän elämän, oli tullut yksi Yhdysvaltojen historian ihailtuimmista kuvista. Kuten Adlai Stevenson sanoi muistomerkkinsä yhteydessä, "Hän mieluummin sytyttää kynttilöitä kuin kiroa pimeyttä, ja hänen hehkunsa on lämmittänyt maailmaa."